Välillä mietin että miten parisuhteessa kuuluis elää? Meneekö se niin että toinen voi mennä ja tehdä mitä haluaa ilman että viitsii mitää mainita? Ite ainaki kerron aina jos meen jollain käymää tai sit jos käyn jotain asioita hoita et mitä yms koska mun mielestä parisuhteessa ei pidä olla mitään salattavaa. Ja nyt tähän mennessä mul on kyl ollu semmonen olo että oma mies jotain salailee koska ei puhu tekemisistään ja olemisestaan mitään. Ei halua nähdä eikä vastaa puheluihin tai viesteihin. On hoitamassa ”asioita”. Jännä homma että tän tytön vitutus käyrä on taas pilverajoilla. Musta tuntuu että joko mä en osaa enää elää parisuhteessa tai sitte se on toi mun mies joka ei osaa elää parisuhteessa. Ja kyl mun mielestä jos jommalla kummalla on jokin hätä tai tarvitsee tukea tai apua jossain ni se toinen osapuoli on siinä mukana eikä totea että kyllä sä pärjäät ilman apua. No ikävä todeta, en pärjää. En haluis ketää virkailijaa sun muuta nähä kaksin koska tiiän että se menee pillittämiseksi. Ja nyt en enää tiiä itkenkö sen takia että mulla on paska olla vai sen takia että koen itteni turhaksi tässä parisuhteessa. Selvitä siitä sitte kumpi pitää paikkaansa. Haluan vaa sen oman miehen tänne selvittämään että mikä on tilanne ja missä mennään. Kuitti!